Tietoa rajanylitykseen koronapanedemian aikana

Suomi:

Norja:

Ruotsi:

Digitaalinen työkalu rajaesteiden ilmoittamiseen julkaistaan

Kolme pohjoismaista rajaneuvontapalvelua ovat yhdessä kehittäneet uuden digitaalisen työkalun, joka helpottaa rajaongelmien raportoimista ja käsittelyä.

Øresunddirekt, Pohjoiskalotin rajaneuvonta, sekä Norjan ja Ruotsin välinen rajaneuvonta ovat vuodesta 2019 lähtien työskennelleet yhteisessä hankkeessa kehittääkseen digitaalista työkalua parempaan raja-alueiden rajaongelmien raportointiin.

Työkalu, joka on saatavilla osoitteessa dittgransproblem.com, tarjoaa yksinkertaisen digitaalisen tavan, jossa sekä yksityishenkilöt että yrittäjät voivat ilmoittaa ongelmista, joita he ovat kohdanneet ylittäessään jonkin Ruotsi-Tanska, Norja-Tanska, Ruotsi-Suomi tai Norja -Suomi rajan. Työkalun kautta voidaan raportoida kokemuksista, antaa ratkaisuehdotuksia, sekä seurata prosessia raportoinnin jälkeen.

Ajatuksena on yksinkertaistaa ja tehdä läpinäkyvämpää ongelmasta ilmoittavien kannalta, mutta myös helpottaa kolmen rajaseutuneuvontapalvelun työn hallintaa rajaesteiden tunnistamisessa ja asioiden yksinkertaistamisessa raja-alueiden asukkaiden kannalta.

  • Toivomme että tämä johtaa siihen, että pystymme helpommin huomaamaan, kuinka moniin samankaltaiset ongelmat voivat vaikuttaa, ja näin saamme paremman tiedon, jota voimme hyödyntää viedessämme prosessia oikealle taholle, kertoo Oskar Danielsson, joka on hankkeen projekti päällikkö Norjan ja Ruotsin välisestä rajapalvelusta.

Mentaaliset rajaesteet – Kokemuksia Suomen ja Ruotsin välisen rajatyöskentelyn esteistä ja mahdollisuuksista

Raportin Mentaaliset rajaesteet – Kokemuksia Suomen ja Ruotsin välisen rajatyöskentelyn esteistä ja mahdollisuuksista on laatinut Øresundsinstituttet Interreg –hankkeen Arbeta tillsammans, Pohjoiskalotin neuvoston ja Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan toimeksiannosta, Euroopan unionin ja Euroopan aluekehitysrahaston sekä Ruotsin hallituksen kanslian / ulkoasiainministeriön rahoituksella. Tutkimus muodostaa perustan maa- ja kulttuuritiedon kohdennetulle koulutukselle. Mitä useampi henkilö tunnistaa “mentaalisten rajaesteiden” käsitteen ja ilmiön, sitä paremmin he voivat aktiivisesti työstää näiden esteiden torjumista, vähentämistä ja uskaltaen myös kyseenalaistaa. Tämä koskee yrityksiä, kuntia, valtion virastoja sekä elinkeinoelämän järjestöjä.

Mentaaliset-rajaesteet-loppuversio-210630-FI

Ristiriitaiset koronarajoitukset aiheuttaneet lisähuolta raja-alueilla

Lähes 80 % Pohjoismaiden raja-alueilla asuvista ja toimivista henkilöistä kokee, että korona on rajoittanut merkittävästi rajat ylittävää liikkuvuutta. Määrä on kasvanut 17 prosenttiyksiköllä puolessa vuodessa, ilmenee pohjoismaisen rajaesteneuvoston uudesta kyselytutkimuksesta.

https://www.norden.org/fi/news/ristiriitaiset-koronarajoitukset-aiheuttaneet-lisahuolta-raja-alueilla

Uusi kysely selvittää kokemuksia maakohtaisten koronarajoitusten eroista

Pohjoismaiden keskenään erilaisilla koronarajoituksilla on yhä suuria vaikutuksia ihmisille ja yrityksille, jotka toimivat raja-alueilla tai liikkuvat maiden väliä. Nyt pohjoismainen rajaesteneuvosto käynnistää uuden kyselytutkimuksen, jolla selvitetään rajoituksista kärsivien näkemyksiä tilanteesta.

Pohjoismaiden vapaata liikkuvuutta edistävä rajaesteneuvosto haluaa kyselyllään saada palautetta ihmisiltä, jotka asuvat, työskentelevät, opiskelevat tai harjoittavat yritystoimintaa raja-alueella. Lisäksi neuvosto haluaa tavoittaa ihmiset, jotka liikkuvat kahden Pohjoismaan väliä työn, opiskelun, yritystoiminnan tai muun syyn vuoksi.

Kysely on suunnattu etupäässä niille raja-alueille, joilla päivittäinen työperäinen pendelöinti on suurinta. Vastaajat voivat kuitenkin ilmoittaa myös muita maayhdistelmiä, esimerkiksi Tanska–Norja ja Ahvenanmaa–Ruotsi.

Tämä on järjestyksessä kolmas kysely, jonka rajaesteneuvosto toteuttaa pandemian aikana. Ensimmäinen kysely tehtiin kesäkuussa 2020 ja toinen saman vuoden joulukuussa. Rajaesteneuvosto pyrkii keräämään vertailevaa tietoa rajoitusten vaikutuksista koko pandemian ajalta.

Tavoitteena entistä vahvempi yhteistyö
Kysely toteutetaan entiseen tapaan verkkolomakkeella. Tälläkin kertaa rajaesteneuvoston yhteistyökumppaneina ovat Pohjoismaiden ministerineuvoston Info Pohjola -neuvontapalvelu sekä Pohjoismaiden rajaneuvontapalvelut: Øresunddirekt, Grensetjänsten Norge-Sverige ja Pohjoiskalotin rajaneuvonta.

Neuvontapalvelut ovat maaliskuun 2020 puolivälistä lähtien raportoineet koronan aiheuttamista vapaan liikkuvuuden häiriöistä rajaesteneuvostolle, joka on välittänyt tiedot muiden muassa pohjoismaisille yhteistyöministereille. Ministerit saavat aikanaan tiedoksi myös kolmannen kyselyn tulokset.

Kyselyillä halutaan kohdistaa huomiota ongelmiin, joita maakohtaisten koronarajoitusten erilaisuus aiheuttaa. Samalla edistetään meneillään olevia keskusteluja siitä, miten kriisiaikojen pohjoismaista yhteistyötä voidaan vahvistaa esimerkiksi vapaan liikkuvuuden osalta.

Kyselylomake on avoinna koko kesäkuun ajan.

Raja-alueet kärsijöinä – yhdeksän kymmenestä kokee lisähuolta koronarajoituksista

Lähes 80 prosenttia Pohjoismaiden raja-alueilla asuvista ja toimivista henkilöistä kokee koronan rajoittaneen mahdollisuuksia liikkua rajojen yli. Noin 60 prosenttia kokee lisäksi, että maat eivät ole keskittyneet raja-alueisiin tarpeeksi. Tiedot ilmenevät pohjoismaisen rajaesteneuvoston teettämästä selvityksestä.

Selvitys on jatkoa touko–kesäkuussa 2020 tehdylle vastaavalle tutkimukselle. Siinä reilut neljä viidestä eli 82,5 prosenttia ilmoitti maiden erilaisten koronarajoitusten luoneen ongelmia.

Uusi selvitys tehtiin joulukuussa 2020 täysin samalla menetelmällä eli verkossa julkaistulla kyselylomakkeella. Se kohdistettiin ennen kaikkea Pohjoismaiden raja-alueilla asuville ja toimiville henkilöille.

Selvityksen mukaan vastaajista reilut 60 prosenttia kokee lisähuolta siitä, että he eivät pääse tapaamaan rajan toisella puolella asuvia perheenjäseniään. Lähes 90 prosenttia vastaajista kokee lisähuolta maakohtaisten rajoitusten eroista, lähes 30:tä prosenttia huolettaa työpaikan menettäminen ja yli 50:tä prosenttia rajatarkastukset. Noin 60 prosenttia vastaajista ilmoittaa karanteerisääntöjen tuottaneen heille ongelmia.

”Yhteispohjoismainen suunnitelma tarpeen”
– Selvitys vahvistaa sen, minkä aiempi tutkimus jo osoitti: työn vuoksi pendelöivät kärsivät suhteettoman paljon maakohtaisten rajoitusten eroista ja rajojen sulkemisesta. Pohjoismaiden on kyettävä laatimaan yhteinen suunnitelma vastaavien kriisien varalta, jotta raja-alueiden asukkaille koituvat haitat olisivat vähäisempiä. Tämä ei saa toistua, sanoo rajaesteneuvoston puheenjohtaja Kimmo Sasi.

Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisen rajaesteneuvoston tehtävänä on poistaa Pohjoismaiden vapaan liikkuvuuden esteitä.

Suuri enemmistö kyselyyn vastanneista 2 676 henkilöstä ilmoittaa myös kokeneensa viranomaistiedotuksen ristiriitaiseksi. Tätä mieltä on reilut 76 prosenttia vastaajista.

Kyselyä täydennetään haastatteluilla
Kysely oli suunnattu etupäässä niille Tanskan ja Ruotsin, Suomen ja Ruotsin, Suomen ja Norjan sekä Norjan ja Ruotsin välisille raja-alueille, joilla päivittäinen työperäinen pendelöinti on suurinta.

Selvitys perustuu tietoihin, jotka Pohjoismaiden rajaneuvontapalvelut Øresunddirekt, Grensetjänsten Norge-Sverige ja Pohjoiskalotin rajaneuvonta sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston Info Pohjola -neuvontapalvelu ovat keränneet verkkokyselyllä pohjoismaisen rajaesteneuvoston toimeksiannosta. Vastaajat ovat täyttäneet lomakkeen oma-aloitteisesti, eikä selvitystä tule pitää tieteellisenä tutkimuksena.

Kyselyä täydennetään keväällä 2021 useiden vastaajien syvähaastatteluilla sekä touko–kesäkuussa toteutettavalla uudella kyselyllä.

Rajoituksista kärsineet purkavat turhautumistaan
Kyselylomakkeessa oli myös mahdollisuus kirjoittaa korona-ajan rajaongelmista omin sanoin. Vastauksia saatiin yhteensä 737.

Tässä joitakin poimintoja kommenteista:

Norja ja Ruotsi: ”Työkeikkoja ei ole voinut ottaa toiselta puolen rajaa. Olen yksinyrittäjä, jolla on rajat ylittävää toimintaa. En ole tavannut perhettä (äiti, isä ja tytär) vuoteen karanteenisääntöjen vuoksi.”

Norja ja Ruotsi: ”Syrjintä, ruotsalaisviha. Meidän pitää käydä testissä joka viikko, mutta norjalaisten ei.”

Suomi ja Ruotsi: ”Sekava viranomaistiedotus. Ennen kaikkea Suomea ja Ahvenanmaata koskevat tiedot.”

Tanska ja Ruotsi: ”Puutteellinen viestintä maiden välillä, pitkät jonot rajatarkastuksissa, ruotsalaisten omituinen kohtelu Tanskassa, testaus- ja muiden sääntöjen erot, epävarma verotilanne; miten maksan verot ’oikeaan’ maahan?”

Tanska ja Ruotsi: ”Me ja ne -ajattelu.”

Suomi ja Norja: ”Perhetapaamiset mahdottomia. Henkilöstön rekrytointi mahdotonta.”

Suomi ja Ruotsi: ”Liikevaihdosta hävinnyt 90 %, ja pääsyynä on rajojen sulkeminen.”

Norja ja Ruotsi: ”Ongelmat, jotka liittyvät rakennustarkastusten tekoon Ruotsissa.”

Tanska ja Ruotsi: ”Mieheni on lomautettu, ja itse alan kohta luopua toivosta tämän olemattoman Juutinrauma-integraation suhteen. Pandemiasta huolimatta minun pitäisi olla 50-prosenttisesti Tanskan-toimistolla verotuksen ja sosiaaliturvan takia. Tämä on yksinkertaisesti skandaali!”

Tanska ja Ruotsi: ”Epäselvyys etätyön verosäännöistä.”

Joulukuussa 2020 toteutettu kysely

Touko–kesäkuussa 2020 toteutettu kysely

Osallistu tutkimukseen, joka koskee asennetta rajat ylittävään työhön – vastaa tähän kyselyyn!

Oletko työnhakija, opiskelija vai ajatteletko vain työpaikan vaihtamista? Sitten voit vastata tähän kyselyyn, jonka arvioidaan kestävän alle kymmenen minuuttia. Kyselylomake liittyy tutkimukseen siitä, miten työnhakijat, opiskelijat ja työnantajat suhtautuvat työskentelyyn Suomen ja Ruotsin välisen valtion rajan yli. Sillä ei ole merkitystä, haluatko työskennellä rajojen yli vai et ollenkaan – olemme kiinnostuneita vastauksestasi!

Tutkimuksen suorittaa Øresund-instituutti Pohjoiskalotin neuvoston, Interreg Pohjoinen -projektin Arbeta tillsammans ja Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan puolesta sekä Ruotsin Hallituksen kanslian/Ulkoministeriön tuella. Jos sinulla on kysyttävää tutkimuksesta, voit lähettää ne osoitteeseen anna.palmehag@oresundsinstituttet.org. Lämmin kiitos panoksestasi!

Rajat ylittävä työ – osallistu asennetutkimukseen ja vastaa kyselyyn alla olevan linkin kautta!

Kyselyyn

Kyselylomake: Onko koronakriisi vaikuttanut arkeesi?

Pohjoismaiden kansalliset rajoitukset, ohjeet ja päätökset vaikuttavat Pohjoismaiden raja-alueilla toimivien ihmisten ja yritysten arkeen. Auttakaa meitä antamalla ajankohtainen kuva siitä, miten tämä on vaikuttanut jokapäiväiseen elämäänne raja-alueella, ainoastaan vastaamalla muutamaan kysymykseen.

Maaliskuun puolivälistä lähtien Pohjoismaiden ministerineuvoston rajaesteiden neuvosto on yhteistyössä Pohjoiskalotin Rajaneuvonta/Nordkalottens Grensetjeneste, Grensetjänsten Sverige-Norge, Øresunddirekt ja Info Norden -informaatiopalvelujen kanssa raportoinut pohjoismaisille yhteistyöministereille raja-alueilla tapahtuneista häiriöistä johtuen maiden eri rajoituksista, ohjeista ja päätöksistä.

Kesäkuussa suoritimme myös kyselyn, johon nyt on tulossa jatkoa. Vastaamalla kyselyyn voimme saada ajankohtaisen kuvan raja-alueiden tilanteesta ja saada myös ajankohtaisen kuvan siitä, miten kansalliset rajoitukset ja päätökset ovat vaikuttaneet sinuun, joka asut ja työskentelet raja-alueella.

Toivomme kaikkien raja-alueella asuvien ja työskentelevien vastaamaan kysymyksiimme riippumatta siitä, vastasivatko he kyselyyn kesäkuussa vai eivät.

Kyselyyn vastaaminen kestää noin 5 minuuttia ja se tulee olemaan avoinna koko joulukuun ajan.

Klikkaa tätä päästäksesi kyselyyn.

Rajaesteneuvoston toimintakertomus 19/20 

Raportti koskee työskentelyä ajanjaksolla kesäkuu 2019-kesäkuu 2020. Tällä ajanjaksolla on selvitetty kuusi rajaestettä. Vallitseva koronakriisi näkyy selkeästi vuoden 2020 työskentelyssä. Rajaesteneuvosto on yhteistyössä neuvontapalveluiden kanssa tunnistanut ja raportoinut koronaan liittyviä, vapaata liikkuvuutta rajoittavia haasteita. Tällaisia haasteita raportoitiin 30. kesäkuuta 2020 mennessä yhteensä 34 kappaletta, joista ratkaistiin 18.

Rajaesteneuvoston toimintakertomus 19/20 

Korona-rajoitukset aiheuttavat ongelmia

Covid-19-pandemian leviämisen estämiseksi laaditut kansalliset strategiat, lait ja säännöt ovat aiheuttaneet suurta hämmennystä ja turhautumista Pohjoismaiden raja-alueiden  asukkaiden ja toimijoiden keskuudessa. Tämä käy ilmi kyselystä, jonka Pohjoiskalotin Rajaneuvonta on toteuttanut yhdessä muiden pohjoismaisten neuvontapalvelujen kanssa Pohjoismaisen ministerineuvoston Rajaesteneuvoston toimeksiantona.

Nettipohjaiseen kyselyyn vastasi 1669 henkilöä ja tulokset puhuvat selkeää kieltä: Pohjoismaiden raja-alueiden ihmiset ja yritykset ovat kokeneet suuria ongelmia muun muassa maiden välisiin työmatkoihin, etätyön verotukseen, epäselvään tiedotukseen, rajakauppaan, sosiaaliseen elämään ja perhetilanteisiin liittyen.

Yli neljä viidestä on kokenut ongelmia,  vastaajista 82,5 prosenttia ilmoittaa Pohjoismaiden poikkeavien koronastrategioiden aiheuttaneen ongelmia. Yhteensä 67 prosentilla vastaajista on ollut vaikeuksia tavata toisessa Pohjoismaassa asuvia perheenjäseniään ja 59 prosenttia ilmoittaa rajatarkastuen aiheuttaneen ongelmia. Hämmennys on myös toistuva teema vastauksissa. Moni ihmettelee, minkä maan linjaa ja rajoituksia on noudatettava niiden poiketessa toisistaan, asuinmaan vai työskentelymaan. Norjan ja Suomen raja-alueella on toisistaan poikkeavat kansalliset strategiat ovat selvästi vaikuttaneet kielteisesti asukkaisiin, yrityksiin ja lisänneet rajaesteitä. Syventäviä tietoja vastaajien kommentteja Pohjoismaisen ministerineuvoston ja Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan tiedoitteista.

Tiedote_0207_2020_Korona_kysely_Suomi-Norja
Covid 19 Norge Finland
Covid 19 Alle

https://www.norden.org/fi/news/korona-turhauttaa-ja-hammentaa-raja-alueiden-asukkaita