Lähes 80 prosenttia Pohjoismaiden raja-alueilla asuvista ja toimivista henkilöistä kokee koronan rajoittaneen mahdollisuuksia liikkua rajojen yli. Noin 60 prosenttia kokee lisäksi, että maat eivät ole keskittyneet raja-alueisiin tarpeeksi. Tiedot ilmenevät pohjoismaisen rajaesteneuvoston teettämästä selvityksestä.
Selvitys on jatkoa touko–kesäkuussa 2020 tehdylle vastaavalle tutkimukselle. Siinä reilut neljä viidestä eli 82,5 prosenttia ilmoitti maiden erilaisten koronarajoitusten luoneen ongelmia.
Uusi selvitys tehtiin joulukuussa 2020 täysin samalla menetelmällä eli verkossa julkaistulla kyselylomakkeella. Se kohdistettiin ennen kaikkea Pohjoismaiden raja-alueilla asuville ja toimiville henkilöille.
Selvityksen mukaan vastaajista reilut 60 prosenttia kokee lisähuolta siitä, että he eivät pääse tapaamaan rajan toisella puolella asuvia perheenjäseniään. Lähes 90 prosenttia vastaajista kokee lisähuolta maakohtaisten rajoitusten eroista, lähes 30:tä prosenttia huolettaa työpaikan menettäminen ja yli 50:tä prosenttia rajatarkastukset. Noin 60 prosenttia vastaajista ilmoittaa karanteerisääntöjen tuottaneen heille ongelmia.
”Yhteispohjoismainen suunnitelma tarpeen”
– Selvitys vahvistaa sen, minkä aiempi tutkimus jo osoitti: työn vuoksi pendelöivät kärsivät suhteettoman paljon maakohtaisten rajoitusten eroista ja rajojen sulkemisesta. Pohjoismaiden on kyettävä laatimaan yhteinen suunnitelma vastaavien kriisien varalta, jotta raja-alueiden asukkaille koituvat haitat olisivat vähäisempiä. Tämä ei saa toistua, sanoo rajaesteneuvoston puheenjohtaja Kimmo Sasi.
Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisen rajaesteneuvoston tehtävänä on poistaa Pohjoismaiden vapaan liikkuvuuden esteitä.
Suuri enemmistö kyselyyn vastanneista 2 676 henkilöstä ilmoittaa myös kokeneensa viranomaistiedotuksen ristiriitaiseksi. Tätä mieltä on reilut 76 prosenttia vastaajista.
Kyselyä täydennetään haastatteluilla
Kysely oli suunnattu etupäässä niille Tanskan ja Ruotsin, Suomen ja Ruotsin, Suomen ja Norjan sekä Norjan ja Ruotsin välisille raja-alueille, joilla päivittäinen työperäinen pendelöinti on suurinta.
Selvitys perustuu tietoihin, jotka Pohjoismaiden rajaneuvontapalvelut Øresunddirekt, Grensetjänsten Norge-Sverige ja Pohjoiskalotin rajaneuvonta sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston Info Pohjola -neuvontapalvelu ovat keränneet verkkokyselyllä pohjoismaisen rajaesteneuvoston toimeksiannosta. Vastaajat ovat täyttäneet lomakkeen oma-aloitteisesti, eikä selvitystä tule pitää tieteellisenä tutkimuksena.
Kyselyä täydennetään keväällä 2021 useiden vastaajien syvähaastatteluilla sekä touko–kesäkuussa toteutettavalla uudella kyselyllä.
Rajoituksista kärsineet purkavat turhautumistaan
Kyselylomakkeessa oli myös mahdollisuus kirjoittaa korona-ajan rajaongelmista omin sanoin. Vastauksia saatiin yhteensä 737.
Tässä joitakin poimintoja kommenteista:
Norja ja Ruotsi: ”Työkeikkoja ei ole voinut ottaa toiselta puolen rajaa. Olen yksinyrittäjä, jolla on rajat ylittävää toimintaa. En ole tavannut perhettä (äiti, isä ja tytär) vuoteen karanteenisääntöjen vuoksi.”
Norja ja Ruotsi: ”Syrjintä, ruotsalaisviha. Meidän pitää käydä testissä joka viikko, mutta norjalaisten ei.”
Suomi ja Ruotsi: ”Sekava viranomaistiedotus. Ennen kaikkea Suomea ja Ahvenanmaata koskevat tiedot.”
Tanska ja Ruotsi: ”Puutteellinen viestintä maiden välillä, pitkät jonot rajatarkastuksissa, ruotsalaisten omituinen kohtelu Tanskassa, testaus- ja muiden sääntöjen erot, epävarma verotilanne; miten maksan verot ’oikeaan’ maahan?”
Tanska ja Ruotsi: ”Me ja ne -ajattelu.”
Suomi ja Norja: ”Perhetapaamiset mahdottomia. Henkilöstön rekrytointi mahdotonta.”
Suomi ja Ruotsi: ”Liikevaihdosta hävinnyt 90 %, ja pääsyynä on rajojen sulkeminen.”
Norja ja Ruotsi: ”Ongelmat, jotka liittyvät rakennustarkastusten tekoon Ruotsissa.”
Tanska ja Ruotsi: ”Mieheni on lomautettu, ja itse alan kohta luopua toivosta tämän olemattoman Juutinrauma-integraation suhteen. Pandemiasta huolimatta minun pitäisi olla 50-prosenttisesti Tanskan-toimistolla verotuksen ja sosiaaliturvan takia. Tämä on yksinkertaisesti skandaali!”
Tanska ja Ruotsi: ”Epäselvyys etätyön verosäännöistä.”