Kirjoittajalta Ellen Rydningen

Kansalliset strategiat ja päätökset taisetlussa Covid-19 vastaan ovat aiheuttaneet suurta hämmenystä ja turhautumista monilla, jotka asuvat ja työskentelevät Pohjoismaiden raja-alueilla. Tämän osoittaa pohjoismaisen tutkimuksen tulokset, jonka Pohjoiskalotin rajaneuvonta yhdessä Pohjoismaiden raja-alueiden neuvontapalvelujen kanssa on toteuttanut Pohjoismaisen ministerineuvoston Rajaesteneuvoston pyynnöstä.

Nettipohjaiseen kyselyyn vastasi 1669 henkilöä ja tulokset puhuvat selkeää kieltä: Tornionlaakson alueen ja Pohjoismaiden raja-alueiden ihmiset ja yritykset ovat kokeneet suuria ongelmia esimerkiksi työmatkaliikenteessä, verotuksessa, epäselvässä tiedonannossa, kulttuurivaihdossa, rajakaupassa, sosiaalisessa elämässä ja rajat ylittävissä perhesuhteissa.

Yli neljä viidestä on kokenut ongelmia,  vastaajista 82,5 prosenttia ilmoittaa Pohjoismaiden poikkeavien koronastrategioiden aiheuttaneen ongelmia. Yhteensä 67 prosentilla vastaajista on ollut vaikeuksia tavata toisessa Pohjoismaassa asuvia perheenjäseniään ja 59 prosenttia ilmoittaa rajatarkastuen aiheuttaneen ongelmia. Hämmennys on myös toistuva teema vastauksissa. Moni ihmettelee, minkä maan linjaa ja rajoituksia on noudatettava niiden poiketessa toisistaan, asuinmaan vai työskentelymaan. Ruotsin ja Suomen raja-alueella toisistaan poikkeavat kansalliset strategiat ovat selvästi vaikuttaneet kielteisesti asukkaisiin, yrityksiin ja lisänneet rajaesteitä. Syventäviä tietoja Pohjoismaisen ministerineuvoston ja Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan tiedoitteista.

Lehdistötiedote_2.7.2020_Tornio
Covid 19 Sverige Finland
Covid 19 Alle

Nyt tarjolla on uusi ratkaisu, jonka avulla voit hyödyntää NAVin korkeimman varmuustason vaativia palveluita. Alla oleva tieto on NAVin nettisivuilta.

MinID Passport – puuttuuko sinulta sähköinen henkilötunniste (elektronisk ID), jolla kirjautua NAVin digitaalisiin palveluihin?

Nyt voit tunnistautua passin avulla, jos sinulla on norjalainen D-numero tai henkilötunnus.

Monet ulkomaan kansalaiset eivät ole hankkineet korkeimman varmuustason sähköistä henkilötunnistetta (taso 4). Sähköinen henkilötunniste on usean NAVin palvelun käyttämisen edellytys. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi työnhakijaksi rekisteröityminen ja päivärahan hakeminen, tai oman neuvojasi kanssa asioiminen saadessasi sairauspäivä- tai työkyvynarviointirahaa.

Skannaa passisi uuden sovelluksen avulla

Aikaisemmin asiakkaiden, joilta sähköinen henkilötunniste puuttui, tuli käydä NAVin konttorissa todentamassa henkilöllisyys. Nyt voit käyttää sovellusta, joka skannaa passisi. Sovelluksen nimi on Nets Passport Reader.

• Sähköisen henkilötunnisteen saaminen edellyttää norjalaista D-numeroa tai henkilötunnusta.
• Nets Passport Reader-sovellus on ladattavissa App Storesta tai Google Playsta.
• Kun olet tunnistautunut Nets Passport Reader-sovelluksessa, siirtyy hakemuksesi norjalaisesta henkilötunnisteesta viranomaisille.
• Jos hakemuksesi hyväksytään ja saat sähköisen henkilötunnisteen, voit kirjautua osoitteessa nav.no kaikkiin korkeimman varmuustason palveluihin.

Voit rekisteröityä palvelun käyttäjäksi täällä. Ohjeet etenemiseen löytyvät myös suomeksi.

Eri maiden kansalliset rajoitukset vaikuttavat pohjoismaisilla raja-alueilla toimivien ihmisten ja yritysten arkeen.

Maaliskuun puolivälistä lähtien Pohjoismaiden ministerineuvoston Rajaesteneuvosto yhdessä Øresunddirekt, Ruotsi-Norja Rajaneuvonnan ja Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan kanssa ovat Pohjoismaiden yhteistyöministereille jatkuvasti raportoineet raja-alueiden esteistä, jotka ovat syntyneet raja-alueilla erilaisten rajoitusten asettamisen yhteydessä.

Haluamme, joka asut, työskentelet tai muuten toimit raja-alueella , otat kantaa asiaan.

Täältä löydät tietoa Suomen rajaviranomaisilta.

Päivitettyä tietoa rajavalvonnasta Norjan rajanylityspaikoilla

Norjassa työskentelevien Pohjoismaiden kansalaisten tulee rajanylityksen yhteydessä esittää todistus työsuhteesta. Heillä tulee olla mukanaan työnantajan antama todistus sekä voimassaoleva henkilöllisyystodistus. Hyväksytyksi henkilöllisyystodistuksesi katsotaan ensisijaisesti passi tai kansallinen henkilökortti, mutta myös muu voimassaoleva henkilöllisyystodistus, esimerkiksi ajokortti, hyväksytään.

Lähde: Politiførstebetjent Lars Andreas Moen-Mikaelsen, Operativ Utlending

Lomake: Bekreftelse grenseovergang Norge – Finland

12.03.20 lähtien:

• Kaikki päiväkodit, koulut, yliopistot, korkeakoulut ja muut oppilaitokset on suljettu.
• Kahvilat, ravintolat, baarit, pubit, elokuvateatterit, teatterit, kirjastot, kirkot, liikuntakeskukset, uimahallit ja kunnantalot on suljettu. Sama koskee kampaamoja ja muita kosmetologi-, spa- ja hierontapalveluja.
• Valtion virastoissa kuten kunnissa, poliisissa, NAVilla ja veroviranomaisella on otettu käyttöön  vierailukielto. Näiden toimistot ovat suljettu vierailulta, ja yhteydenotot hoidetaan puhelimella tai sähköisesti.
• Kaikki konsertit, kulttuuri- ja urheilutapahtumat on peruttu.
• Vapaaehtoisten seurojen ja yhdistysten kokoukset, tapahtumat ja harjoitukset on peruttu ja/tai siirretty.
• Monet ostoskeskukset ovat rajoittaneet aukioloaikojaan, mutta ruokakaupat ja apteekit ovat avoinna normaalisti.

Rajoitukset ovat voimassa toistaiseksi 26.03.20. asti.

Päivitettyä tietoa tilanteesta löydät aina Norjan terveysviraston nettisivuilta: Helsedirektoratet.

Muutoksen tarkoituksena on estää kasvitautien ja tuholaisten leviäminen EU:n ulkopuolisista maista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki EU:n ulkopuolelta tuotavat kasvit vaativat kasvinterveystodistuksen, mukaanlukien hedelmät, marjat ja vihannekset. Tämä sääntö koskee myös Norjaa, joka ei ole EU-maa.

Uusi lainsäädäntö astuu voimaan 14.12.19, jonka myötä kasvinterveystodistus vaaditaan kaikille:

• taimille, ruukkukasveille, viherkasveille
• pistokkaille, varteoksille, mukuloille, juurakoille ja vastaaville lisäysmateriaaleille
• kylvösiemenille
• leikkokukille ja -oksille sekä
• tuoreille hedelmille, marjoille, vihanneksille ja juureksille

Tämä tarkoittaa, että et voi mennä rajan yli Norjasta Suomeen tai Ruotsiin esimerkiksi ruusukimppu, omena tai appelsiini matkatavaroissa ilman Norjan viranomaisten myöntämää kasvinterveystodistusta. Yksityishenkilönä kasvinterveystodistuksen saaminen on lähes mahdotonta.

(Tiedot sivulta NAV.no)

Selvitysrahaa (AAP-Arbeidsavklaringspenger), sairauspäivärahaa (sykepenger) tai hoitotukea (pleiepenger) saavien henkilöiden ei tarvitse enää hakea NAVilta lupaa matkustaakseen toiseen EU/ETA-maahan määräaikaisen oleskelun yhteydessä.

NAV on teettänyt uuden juridisen arvion ETA-alueiden vakuutusjärjestelyn tulkinnasta, jonka perusteella toimintakäytännöt muuttuvat.

NAV on ilmoittanut Työ- ja sosiaalivirastolle sekä valtakunnansyyttäjälle NAVin ja tuomioistuinten tekemästä sääntöjen väärästä tulkinnasta ja virheistä toiminnassa.

Hyvitys
Kaikki vuoden 2012 jälkeen sairauspäivärahaa, selvitysrahaa tai hoitotukea saaneet henkilöt, jotka ovat menettäneet oikeutensa kyseisiin etuuksiin toisessa EU/ETA-maassa oleskelun perusteella, voivat saada hyvitystä tapahtuneesta johtuvasta taloudellisesta menetyksestä.

Hyvitys ei koske henkilöitä, jotka ovat menettäneet oikeuden kyseisiin etuuksiin muilla perusteilla, esimerkiksi terveyttä tai työkykyä tukevien toimenpiteiden laiminlyönnin seurauksena.

– Pahoittelut kaikille asianosaisille, tämä asia otetaan meidän osaltamme hyvin vakavasti. Varaamme huomattavan määrän resursseja käsittelemään etuuteensa menettäneiden, sekä maksuja palauttaneiden että rikosilmoituksen saaneiden henkilöiden, asioiden käsittelyyn. Tämä työ asetetaan tärkeysjärjestyksessä korkealle. Virheet väärissä päätöksissä korjataan, sanoo NAV-johtaja Sigrun Vågeng.

Asiankäsittelyssä palataan vuoteen 2012
NAV on muuttanut käytäntöjänsä tulevien tapausten osalta ja tulee nyt käymään läpi myös kaikki asiaan liittyvät tapaukset ajassa taaksepäin – aivan vuoteen 2012 asti, jolloin EU/ETA-säännöt ovat astuneet voimaan.

Tämä on laaja työmaa. NAV ilmoittaa asiasta henkilöille, jotka ovat oikeutettuja etuuksiin tai hyvitykseen. Samalla NAV pyytää asiaan omasta mielestään liittyviä henkilöitä ottamaan yhteyttä NAVin palvelunumeroon +47 55 55 33 33, josta tieto ohjataan edelleen NAVin määräämälle työryhmälle.

Mitä muutokset tarkoittavat sinulle?
Jos olet EU/ETA-maan kansalainen ja saat selvitysrahaa, sairauspäivärahaa tai hoitotukea, voit vapaasti matkustaa toiseen EU/ETA-maahan ilman luvan hakemista NAVilta. Mikäli oleskelun vuoksi et voi noudattaa sovittuja terveyttä- tai työkykyä tukevia toimenpiteitä, et ole enää oikeutettu saamaan selvitysrahaa toisessa EU/ETA-maassa oleskelun aikana.

Selvitä kuhunkin etuuteen liittyvät säännöt ennen matkustamista:

• Sairauspäivärahaan liittyvät säännöt
• Selvitysrahaan liittyvät säännöt
• Hoitotukeen liittyvät säännöt

Mikäli sinulla on kysyttävää, voit olla myös yhteydessä Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan toimistoon Skibotnissa.

Artikkeli julkaistu osoitteessa NAV.no　31.08.18
Varhennetun eläkkeen nostajille 6 200 kruunua vähemmän eläkettä kuukaudessa

Henkilöt, jotka aloittivat eläkkeen nostamisen varhaisimmassa mahdollisessa vaiheessa – 62 ikävuodesta lähtien – saavat keskimääräisesti 6 200 vähemmän eläkettä kuukaudessa verrattuna niihin, jotka ovat odottaneet eläkkeelle jäämistä 67 ikävuoteen asti.

Tämän kertoo NAVin uudet tilastot. Luvut koskevat 1949 syntyneitä henkilöitä, joilla on suuruudeltaan keskimääräinen eläkekertymä.

Varhennettu eläke tarkoittaa merkittävästi alhaisempaa eläkettä
Vuoden 2011 eläkeuudistuksen jälkeen vanhuuseläkkeen aloittaminen mahdollistui 62 ikävuodesta alkaen, mikäli eläkekertymä on tarpeeksi suuri. eläkekertymän suuruudelle ei ole edelleenkään vaatimuksia 67 ikävuodesta lähtien. Eläkkeen aloittamisen ajankohta vaikuttaa merkittävästi vanhuuseläkkeen määrään – koko loppuelämän ajan.

Monet olosuhteet – esimerkiksi tulojen määrä, asuinaika ja siviilisääty – vaikuttavat eroon eläkkeen suuruudessa. Keskituloisilla 62-vuotialla vanhuuseläkkeelle jääneillä oli NAVin lukujen mukaan 6　200 kruunua alhaisempi kuukausittainen eläke kuin 67-vuotiaaksi eläkkeelle jäämistä odottaneilla. Ero on laskettu kesäkuussa 2018 vuonna 1949 syntyneillä eläkeläisillä, jotka ovat nyt 67–68 vuotiaita. Tämä on ensimmäinen ikäluokka, joka on voinut valita eläkkeen nostamisen jo 62-vuotiaana. – Suurin osa tulee elämään vanhuuseläkkeen turvin monta vuotta ja riskinä on, että osa alkaa katumaan eläkkeelle jäämistä jo 62 vuoden iässä, sanoo NAVin osastonjohtaja Ole Christian Lien.

Vanhuuseläkettä säädellään vuosittain vähän vähemmän tulojen kasvuun suhteutettuna. Tulojen matala kasvu viime vuosina on myös aiheuttanut sen, että eläkettä ei ole säädelty samassa suhteessa hintatason nousun kanssa. Seuraukset ovat sitä suuremmat, mitä aikaisemmin vanhuuseläkkeen aloittaa.

Kolme neljästä 62-vuotiaana eläkkeen aloittavista työskentelee eläkkeen ohella, ja siksi heillä on kokonaisuudessaan korkeat tulot ensimmäisten eläkevuosien aikana. Tämä ryhmä kokee erityisen suuren tulojen laskun lopetettuaan työskentelyn. – Vaikka monet varautuvat tulevaisuuteen ja säästävät osan vanhuuseläkkeestään, uskomme että monien kannattaisi odottaa pidempään vanhuuseläkkeen nostamista, sanoo Lien.

500 kruunun nousu kuukausittaisessa eläkkeessä
Keskimääräinen vanhuuseläke nousi 19458 kruunusta 19995 kruunuun perussummaa nostettaessa toukokuussa. Kasvu on suuruudeltaan noin 500 kruunua ennen verojen vähennystä.

Nyt vanhuuseläkkeellä on noin 927 600 henkilöä
Vuoden 2018 kesäkuun loppuun mennessä vanhuuseläkkeellä oli 927 600 henkilöä, 2,3 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Vanhuuseläkkeellä olijoiden määrän odotetaan kasvavan nopeasti tulevina vuosina ja vanhuuseläkeläisiä ennustetaan olevan yli miljoona vuoden 2021 aikana.