Hankkeemme päättyy

Elinkeinoelämälle suunnattu hankkeemme päättyy toukokuun viimeisenä päivänä 2019. Uutta hanketta kuitenkin kaavaillaan, mutta ainakin väliaikaisesti Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan Päivi Koivupalo, Riiitta Leinonen ja Ellen Rydningen vastaavat sekä yksityishenkilöiden että yrityksien yhteydenottoihin. Päivi Ruotsi-Suomen välisissä asioissa ja Riitta ja Ellen sekä Suomi-Norjaa että Ruotsi-Norjaa koskevissa asioissa.

Riitan ja Ellenin toimisto sijaitsee Kalottikeskuksessa/ Nordkalottsenteret Yykeänperällä/ Skibotn’issa, Johan Beck-veien 23, Norja. Riitan tavoitat puhelimitse +47 982 89 089 tai sähköpostilla riitta.leinonen@storfjord.kommune.no.
Ellenin puhelinnumero on är +47 452 41 246 ja sähköposti ellen.rydningen@nav.no.

Päivin tavoitat sähköpostilla paivi.koivupalo@tornio.fi tai puhelimitse +358 40 126 7888. Päivi työskentelee Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan toimistolla Torniossa Bothnian Business Housen tiloissa Pakkahuoneenkatu 1:ssä.

Voit myös varata tapaamisen Riitan, Ellenin tai Päivin kanssa täältä.

Pian hankkeen päätyttyä loppuraportti julkaistaan mm. nettisivustollemme.

Hanketyöntekijät Narvikin loppuseminaarissa 10.4.2019. Vasemmalta Adam Huuva, Riitta Leinonen, Tuula Ajanki, Eleonoora Väänänen ja Elina Nystedt.

 

 

Yrittäjä, ota yhteyttä ajoissa! Tuula Ajangin Lauantaivieraana-kolumni, Lounais-Lappi 6.4.2019

”Hei, meidän yrityksellä olisi tiedossa urakka Ruotsissa, ja nyt pitäisi saada tietää mitä asioita täytyy ottaa huomioon ennen kuin lähdetään töihin.” Usein puhelinsoitot jotka meille Pohjoiskalotin Rajaneuvontaan tulevat alkavat juuri noin.

Kysyn yleensä heti seuraavaksi, koska yritys on menossa Ruotsiin, eli milloin työt alkavat. Vielä noin vuosi sitten vastaus saattoi olla huomenna tai ensi viikolla, mikä tietysti asettaa omat haasteensa asioiden hoitamiselle kuntoon. Nykyään kuitenkin yhä useampi yritys tai yrittäjä ottaa yhteyttä hyvissä ajoin, mikä totta kai mahdollistaa asioiden tarkemman selvittämisen. Miksi sitten yritykset ottavat nykyään entistä aikaisemmin yhteyttä? Yksi syy on varmasti laajempi tietoisuus Rajaneuvonnan tarjoamista palveluista. On myös kuultu toisten yrittäjien kokemuksista, miten lainsäädäntö ja vaatimukset eroavat maiden välillä. Mutta tärkein syy on varmasti se, että halutaan toimia oikein ja välttyä turhilta ongelmilta. Ja ennen kaikkia antaa luotettava ja ammattimainen kuva yrityksen toiminnasta.

Mitä me Rajaneuvonnassa sitten teemme ja millä varoin toiminta rahoitetaan? Hyvin usein taustavaikuttajat jäävät pimentoon, mutta on tärkeätä tietää, että Pohjoismaiden ministerineuvosto tukee elinkeinoelämän liikkuvuutta Pohjoismaissa. Se rahoittaa mm. Pohjoiskalotin neuvoston toimintaa, joka sitten vuorostaan hallinnoi Rajaneuvonnan toimintaa. Olimme viime viikolla kokouksessa yhdessä suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa. Keskusteluissa nousikin esiin, että juuri Rajaneuvonnan konkreettinen palvelu on asia, minkä yritykset ymmärtävät. Mutta ilman rajat ylittävää yhteistyötä ja kokouksiin osallistuvia päättäjiä ei tämäkään palvelu olisi mahdollista.

Mitä me sitten teemme, kun saamme tietää että yritys on kuukauden päästä lähettämässä työntekijöitään Ruotsiin? Käymme lävitse yrityksen perustiedot, millaisesta työstä on kyse, jonka jälkeen otamme järjestelmällisesti yhteyttä eri viranomaisiin. Tavoitteenamme on, että tämän jälkeen yritys tietää mitä lomakkeita tulee täyttää ja kuka viranomainen vastaa mistäkin asiasta.

Isossa roolissa elinkeinoelämälle suunnatun palvelun rahoituksessa on Interreg Pohjoinen -ohjelma. Juuri nyt on Interreg Pohjoisen toimintalinjoissa paljon rahoitusta haettavana. Älkää karsastako hankkeita vaan käyttäkää rahoitusta rohkeasti alueemme hyvinvoinnin edistämiseen!

Tuula Ajanki

Julkaistu Lounais-Lapin Lauantaivieraana-palstalla 6.4.2019.

 

 

Kutsu Rajatonta yritystoimintaa -teemapäiville – Yrityspalveluhankkeen päätöstilaisuus 9.-10.4. Narvikissa

Pohjoiskalotin Rajaneuvonta – Yrityspalveluhanke kutsuu Teemapäiville Rajatonta yritystoimintaa

Tiistai 9. ja keskiviikko 10. huhtikuuta 2019
Quality Hotel Grand Royal, Narvik

OHJELMA
Tiistai 09.04.19 Teema: Narvikin alue – rajatonta kaupankäyntiä ja yritystoimintaa yli 100 vuotta
Rekisteröinti ja kevyt lounas
Tervetuloa ja Interreg-hankkeen esittely
Narvikin alue-esittely

Paneelikeskustelu yritysten kokemuksista
Visit Narvik & Kiruna Lappland
Futurum AS & Progressum AB & Expandum AB
Narvikregionen næringsforening – yrittäjäyhdistys

Kahvit ja mingel

Paneelikeskustelu rajatylittävän  yhteistyön haasteista
Bjørnfjell-tulliasema auki ympäri vuorokauden – utopia? Kalateollisuus tarvitsee 24/7 – aukiolevan tulliaseman
Rajatylittävien matkailupalvelujen myynti – helppoa?
Muita haasteita

Illallinen

Keskiviikko 10.04.19 Teema: Valtionrajat – mahdollisuuksia rajanylityksen myötä? Eilisen ohjelman yhteenveto ja keskustelu

Yritystoiminnan aloittaminen Norjassa
Brønnøysundregistrene – kaupparekisteri
Skatteetaten – Norjan veroviranomaisen tietoisku

Kahvit

Käytännön esimerkkejä rajatylittävästä kaupankäynnistä Pohjoiskalotilla

Yhteenveto, lounas ja kotimatka

Simultaanitulkkaus: ruotsi-suomi-ruotsi

Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Osallistujat kattavat itse matka- ja majoituskulut. Ilmoittautuminen 01.04.19 mennessä täällä.

Lisätietoja: Riitta Leinonen, + 47 982 89 089, riitta.leinonen@storfjord.kommune.no.

Jos sinulla on ongelmia ilmoittautumisessa tai et saa siitä vahvistusta, lähetä s-postia:  riitta.leinonen@storfjord.kommune.no

Kuva: NN – norden.org

Save the Date: Hankkeen päätöstilaisuus 9.-10.4. Narvikissa

Rajaneuvonnan elinkeinohankkeen päätöstilaisuus pidetään 9.-10.4.2019 Narvikissa. Merkkaa päivä jo kalenteriisi!

Tilaisuudessa pohditaan rajat ylittävän elinkeino- ja yritysyhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia hankkeessa saatujen kokemusten ja tehtyjen selvitysten perusteella.

Matkalla vieraillaan myös paikallisissa kehitysyhtiöissä ja kuullaan ajankohtaisista kehityshankkeista eri alueilla. Lisäksi tutustumme Visit Narvikin matkailun kehittämissuunnitelmiin.

Tarkempi ohjelma julkaistaan pian.

Kuva NN – norden.org

Elinkeinohankkeen tähänastisia tuloksia – Kesäkuu 2016-elokuu 2018

Interreg Pohjoiselta tukea saava hanke Elinkeinoelämälle suunnatun palvelun kehittäminen Pohjoiskalotin Rajaneuvontaan käynnistyi kesällä 2016. Toiminnan tarkoituksena on helpottaa pk-yritysten rajat ylittävää liiketoimintaa Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä.

Alle on poimittu tähänastisia tuloksia ja raportointikauden toukokuu-elokuu 2018 kuulumisia.

Yrittäjien kysymyksissä opastaminen

Autamme yrittäjiä selvittämään, minkälaisia viranomaisvaatimuksia pitää ottaa huomioon, kun suunnitelmissa on yrityksen perustaminen tai toiminnan laajentaminen yli rajan.

Tähän mennessä yli 120 yrittäjää on saanut meiltä opastusta. Eniten kysymyksiä on tullut teollisuuden, rakentamisen ja yrityspalveluiden aloilta. Kesän ja alkusyksyn 2018 aikana rakennusalalla kysymyksiä ovat herättäneet etenkin erilaiset sähköiset tunnistamisjärjestelmät ja sertifikaatit.

Tähän mennessä opastamistamme yrityksistä 54 on ollut Norjaan, 39 Suomeen ja 26 Ruotsiin rekisteröityneitä. Raportoimme opastamamme yritykset vain kerran, vaikka ne lähestyisivätkin meitä useaan otteeseen eri kysymyksineen. Toukokuu-elokuu 2018 jakson aikana opastimme 16 suomalaista, 3 ruotsalaista ja 3 norjalaista yritystä.

Pohjois-Norjan kuntien yritysneuvojien yhteystiedot on kartoitettu ja niitä voi tiedustella tarvittaessa Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan Skibotnin toimipisteestä.

Koulutus- ja tiedotustilaisuudet

Tähän mennessä yhteensä yli 320 henkilöä on osallistunut hankkeen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa järjestämiin tilaisuuksiin.

Toukokuu-elokuun raportointijaksolla järjestimme kolme tiedotustilaisuutta.

Ruotsalaiset ja norjalaiset matkailuyrittäjät saivat 31.5. Narvikissa järjestetyssä työpajassa tietoa tulli- ja arvonlisäverokäytännöistä sekä Brønnøysund-rekistereistä.

Rakennus- ja hyvinvointialojen yrittäjät saivat heille kohdennettua tietoa Hanasaaressa 5.6. Löydät täältä tilaisuudessa esitetyt materiaalit, jotka käsittelevät muun muassa Ruotsin henkilöstöpäiväkirjaa, Norjan D-numeroa ja rakennusalan velvoitteita Suomessa.

Inarilaisia ja utsjokelaisia yrittäjiä osallistui päiväkurssille 8.6. Inarissa, missä tiedotettiin Norjan vero- ja tullisäännöistä. Kurssilaiset pääsivät tähdittämään Yle Sapmin Oddasat-uutisia.

Rajaesteiden vastainen työ

Teemme Norjassa jatkuvasti työtä useiden elinkeinoelämän liikkuvuutta rajoittavien rajaesteiden parissa, muun muassa Nordlandin läänissä sijaitsevan Bjørnfjellin tulliaseman aukioloaikojen kanssa. Teemme tiivistä yhteistyötä sekä elinkeinoelämän että alueellisten viranomaisten kanssa saadaksemme läpi vuorokauden auki olevan tulliaseman myös tälle Norjan ja Ruotsin väliselle rajanylityspaikalle. Muut rajaesteet, jotka elinkeinoelämä on tuonut tietoomme, liittyvät usein verolainsäädäntöön. Siksikin olemme osallistuneet useisiin tapaamisiin vero- ja tulliviranomaisten kanssa kertoaksemme suomalaisille yrityksille Norjan vero- ja tullisäännöistä.

The way to succeed in the Norwegian market – Two-day seminar organised by NorCare

Do you have a company in Denmark, Sweden or Finland? Do you want to increase growth in the Norwegian market? Grab the opportunity and participate in this enlightening two-day seminar, which gives advice about successful entrance strategies.

Venue: Innovation Park Stavanger, “Måltidets hus” Richard Johnsens gate 4, 4021 Stavanger, Norway

When: 17.01.2019  at 11:00 to 18.01.2019  at 13:30

Price attending: Free (Networking dinner not included)

More information on the Norwegian Smart Care Cluster Site. 

Rajaneuvonta saksalaisessa lehdessä

Kieler Nachrichten -lehden toimittaja Andrea Seliger haastatteli Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan Päivi Koivupaloa ja Eleonoora Väänästä sekä Tornio-Haaparannan rajayhteistyön kehittäjää Birgitta Tammista 3.12.2018 ilmestyneessä artikkelissa Vom Leben am Nordzipfel der Ostsee (Elämää Itämeren pohjoiskärjessä).

Lue artikkeli täältä.

Kieler Nachrichten on Kielissä, Saksan Schleswig-Holsteinin osavaltiossa ilmestyvä lehti, joka tavoittaa päivittäin noin 230 000 lukijaa.

 

Yrittäjän tarina: Tuomas Välimaa

LVI-alan yrittäjä Tuomas Välimaalla on yritystoimintaa sekä Ruotsissa että Suomessa. Pyysimme Tuomasta kertomaan kokemuksiaan yritystoiminnasta Ruotsin ja Suomen välillä sekä antamaan neuvoja muille yrittäjille. Näin Tuomas itse kertoo:

“Yritystoimintani starttasi Ruotsista. Ostimme työkaverin kanssa tavarat, työkalut, peltikoneet jne. yrityksestä, jossa olimme töissä noin viiden vuoden ajan. Perustimme uuden osakeyhtiön Ruotsissa. Yhtiökumppani on ruotsalainen. Palkkasimme työntekijän Suomesta, koska meillä oli hyvä työtilanne. Saimme huoltosopimuksen jatkumaan edellisen yrittäjän jäljiltä ja myöhemmin palkkasimme toisenkin työntekijän Suomesta. Hän oli ollut minun työnantajani Suomessa 2010. Sen myötä töitä alkoi tulla Suomeen runsaasti, joten keväällä teimme yrityskaupan Suomessa, mikä mahdollisti 100 % yrittämisen myös toisella puolen. Kummassakin kaupassa (Ruotsissa ja Suomessa) oli ideana valmiit kontaktit, yhteistyökumppanit, työkalut, peltikoneet jne. Pääsimme heti kiinni tärkeimpään – työntekoon! Toki näissä kaupoissa on ollut myös kasvukipuja. On niin paljon byrokratian kiemuroita.

Näihin asioihin sain apua Rajaneuvonnasta sekä Pellon Kehitys Oy:stä. Apu oli nimenomaan paikallaan kysymyksissä, jotka liittyivät verotukseen ja lainsääntöön, joka pitää ottaa huomioon rajalla työskennellessä.

Neuvoisin näin yrittäjää, joka aikoo harjoittaa yritystoimintaa yli rajojen päivittäin: ottakaa asioista selvää kunnolla ja kartoittakaa oma tilanne ja se, kuinka paljon yritys toimii toisella puolella rajaa. Se määrää aika paljon, mihin suuntaan pitää tehdä ratkaisuja. Myös yrityksen koko ratkaisee osaksi. Verotuksiin ja lain kohtiin liittyvissä asioissa ottakaa yhteys Rajaneuvontaan. Yrityskauppa ei aina ole oikea ratkaisu. Hinnan on tietenkin oltava kohdallaan. Mutta minun tilanteessani se oli hyvä asia, pääsimme sen myötä kasvamaan ja laajentamaan toimialaa yli rajan. Kokonaisuus ratkaisee.

Terveisin Tuomas Välimaa”

Kiitos Tuomakselle näistä kommenteista!

 

Arvonlisäveron talletus käsityö- ja duodji-tuotteita Suomesta ja Ruotsista festivaaleille ja markkinoille Norjaan vietäessä

Hankkeemme työskentelee tuodakseen esiin ja poistaakseen rajaesteitä. Yksi akuutti rajaeste ratkaistiin kolmessa kuukaudessa.

Pohjoiskalotin Rajaneuvonta ja hanke ”Elinkeinoelämälle suunnatun palvelun kehittäminen Pohjoiskalotin Rajaneuvontaan” havaitsivat uuden rajaesteen järjestäessään alkukesällä tullikurssin Inarissa: Norjan veroviranomainen Skatteetaten oli peruuttanut mahdollisuuden anoa palautusta maksetuista arvonlisäveroista niiden tuotteiden osalta, jotka eivät olleet käyneet kaupaksi Norjassa markkinoilla tai festivaaleilla.

Aiempi käytäntö on ollut, että käsityöyrittäjät ovat tallettaneet Norjan arvonlisäveroa 25 % tulli-ilmoitusta Norjaan tehdessään. Heidän palatessaan takaisin markkinoilta tai festivaaleilta Norjan tulli Tolletaten on rekisteröinyt myymättä jääneet tuotteet rajan ylityksen yhteydessä. Sen jälkeen yrittäjät ovat voineet hakea palautusta myymättä jääneestä osasta. Palautuksen saamisessa Skatteetatenilta saattoi kestää 8-10 kuukautta. Tämä on aiemmin rekisteröity rajaesteeksi, jota ei ole ratkaistu.

Kesällä kävi ilmi, että lakia tai asetuksia ei ole muutettu aiempaan verrattuna, mutta Skatteetaten oli muuttanut käytäntöään ja poistanut luvan hakea palautusta. Muutos johti muun muassa siihen, että sekä Riddu Riddu -festivaaleilla Manndalenissa Tromssan läänissä että Vuonnamárkanat-markkinoilla Nessebyssä Finnmarkissa oli vähemmän suomalaisia ja ruotsalaisia käsityö- ja duodjituottajia myymässä tuotteitaan.

Työstimme tätä asiaa koko kesän. Tapasimme valtiosihteeri Anne Karin Ollin yhdessä Saamelaiskäräjien ja Pohjoiskalotin neuvoston kanssa. Viikkoa myöhemmin saimme ilouutisen, että muutettu käytäntö loppuu syyskuusta lähtien.

Jatkamme kuitenkin työtä, jotta alkuperäinenkin rajaeste eli pitkät arvonlisäveron palautusajat saataisiin ratkaistua.

Skatteetatenin lausunto asiasta (norjaksi):

https://www.skatteetaten.no/rettskilder/type/uttalelser/prinsipputtalelser/merverdiavgiftsloven–10-7-forste-ledd-bokstav-b-henvisningen-til-tolloven–11-4-forste-ledd-og-begrepet-sarlige-grunner/