Yrittäjä, ota yhteyttä ajoissa! Tuula Ajangin Lauantaivieraana-kolumni, Lounais-Lappi 6.4.2019

”Hei, meidän yrityksellä olisi tiedossa urakka Ruotsissa, ja nyt pitäisi saada tietää mitä asioita täytyy ottaa huomioon ennen kuin lähdetään töihin.” Usein puhelinsoitot jotka meille Pohjoiskalotin Rajaneuvontaan tulevat alkavat juuri noin.

Kysyn yleensä heti seuraavaksi, koska yritys on menossa Ruotsiin, eli milloin työt alkavat. Vielä noin vuosi sitten vastaus saattoi olla huomenna tai ensi viikolla, mikä tietysti asettaa omat haasteensa asioiden hoitamiselle kuntoon. Nykyään kuitenkin yhä useampi yritys tai yrittäjä ottaa yhteyttä hyvissä ajoin, mikä totta kai mahdollistaa asioiden tarkemman selvittämisen. Miksi sitten yritykset ottavat nykyään entistä aikaisemmin yhteyttä? Yksi syy on varmasti laajempi tietoisuus Rajaneuvonnan tarjoamista palveluista. On myös kuultu toisten yrittäjien kokemuksista, miten lainsäädäntö ja vaatimukset eroavat maiden välillä. Mutta tärkein syy on varmasti se, että halutaan toimia oikein ja välttyä turhilta ongelmilta. Ja ennen kaikkia antaa luotettava ja ammattimainen kuva yrityksen toiminnasta.

Mitä me Rajaneuvonnassa sitten teemme ja millä varoin toiminta rahoitetaan? Hyvin usein taustavaikuttajat jäävät pimentoon, mutta on tärkeätä tietää, että Pohjoismaiden ministerineuvosto tukee elinkeinoelämän liikkuvuutta Pohjoismaissa. Se rahoittaa mm. Pohjoiskalotin neuvoston toimintaa, joka sitten vuorostaan hallinnoi Rajaneuvonnan toimintaa. Olimme viime viikolla kokouksessa yhdessä suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa. Keskusteluissa nousikin esiin, että juuri Rajaneuvonnan konkreettinen palvelu on asia, minkä yritykset ymmärtävät. Mutta ilman rajat ylittävää yhteistyötä ja kokouksiin osallistuvia päättäjiä ei tämäkään palvelu olisi mahdollista.

Mitä me sitten teemme, kun saamme tietää että yritys on kuukauden päästä lähettämässä työntekijöitään Ruotsiin? Käymme lävitse yrityksen perustiedot, millaisesta työstä on kyse, jonka jälkeen otamme järjestelmällisesti yhteyttä eri viranomaisiin. Tavoitteenamme on, että tämän jälkeen yritys tietää mitä lomakkeita tulee täyttää ja kuka viranomainen vastaa mistäkin asiasta.

Isossa roolissa elinkeinoelämälle suunnatun palvelun rahoituksessa on Interreg Pohjoinen -ohjelma. Juuri nyt on Interreg Pohjoisen toimintalinjoissa paljon rahoitusta haettavana. Älkää karsastako hankkeita vaan käyttäkää rahoitusta rohkeasti alueemme hyvinvoinnin edistämiseen!

Tuula Ajanki

Julkaistu Lounais-Lapin Lauantaivieraana-palstalla 6.4.2019.

 

 

Kutsu Rajatonta yritystoimintaa -teemapäiville – Yrityspalveluhankkeen päätöstilaisuus 9.-10.4. Narvikissa

Pohjoiskalotin Rajaneuvonta – Yrityspalveluhanke kutsuu Teemapäiville Rajatonta yritystoimintaa

Tiistai 9. ja keskiviikko 10. huhtikuuta 2019
Quality Hotel Grand Royal, Narvik

OHJELMA
Tiistai 09.04.19 Teema: Narvikin alue – rajatonta kaupankäyntiä ja yritystoimintaa yli 100 vuotta
Rekisteröinti ja kevyt lounas
Tervetuloa ja Interreg-hankkeen esittely
Narvikin alue-esittely

Paneelikeskustelu yritysten kokemuksista
Visit Narvik & Kiruna Lappland
Futurum AS & Progressum AB & Expandum AB
Narvikregionen næringsforening – yrittäjäyhdistys

Kahvit ja mingel

Paneelikeskustelu rajatylittävän  yhteistyön haasteista
Bjørnfjell-tulliasema auki ympäri vuorokauden – utopia? Kalateollisuus tarvitsee 24/7 – aukiolevan tulliaseman
Rajatylittävien matkailupalvelujen myynti – helppoa?
Muita haasteita

Illallinen

Keskiviikko 10.04.19 Teema: Valtionrajat – mahdollisuuksia rajanylityksen myötä? Eilisen ohjelman yhteenveto ja keskustelu

Yritystoiminnan aloittaminen Norjassa
Brønnøysundregistrene – kaupparekisteri
Skatteetaten – Norjan veroviranomaisen tietoisku

Kahvit

Käytännön esimerkkejä rajatylittävästä kaupankäynnistä Pohjoiskalotilla

Yhteenveto, lounas ja kotimatka

Simultaanitulkkaus: ruotsi-suomi-ruotsi

Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Osallistujat kattavat itse matka- ja majoituskulut. Ilmoittautuminen 01.04.19 mennessä täällä.

Lisätietoja: Riitta Leinonen, + 47 982 89 089, riitta.leinonen@storfjord.kommune.no.

Jos sinulla on ongelmia ilmoittautumisessa tai et saa siitä vahvistusta, lähetä s-postia:  riitta.leinonen@storfjord.kommune.no

Kuva: NN – norden.org

Rajaneuvonnan asiakasmäärä kasvoi vuonna 2018

Vuonna 2018 Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan Tornio-Haaparannan ja Skibotnin toimipisteillä on ollut yhä enemmän asiakaskontakteja kuin vuonna 2017. 

Vuonna 2018 toimipaikoilla on ollut yhteensä 4000 asiakaskontaktia. Asiakaskunta koostuu etenkin naapurimaissa työskentelevistä yksityishenkilöistä ja naapurimaissa toimivista yrittäjistä. Rajaneuvonta kertoo heille asioista, joita pitää ottaa huomioon, ja ohjaa asiakkaan oikean viranomaisen puheille.

Rajaneuvontaan tulevien yhteydenottojen määrä kasvaa vuosittain ja osoittaa, etta neuvonnalle ja tuelle on suuri tarve”, sanoo Pohjoiskalotin neuvoston pääsihteeri Paula Mikkola. Pohjoiskalotin neuvosto vastaa Rajaneuvonnan toiminnan kehittämisestä.

Yksityishenkilöt tarvitsevat opastusta vero-, vakuutus- ja eläkeasioissa

Monet rajatyöntekijät kohtaavat ongelmia, jotka johtuvat tiedon puutteesta. Ajantasainen ja oikea tieto auttaa toimimaan ja rohkaisee liikkumaan rajan yli.

Rajaneuvonta on tärkeä liikkuvuudelle ja rajat ylittävälle yhteistyölle. Se auttaa konkreettisesti työntekijöitä ja muita toimijoita, jotta ongelmilta vältytään”, sanoo Paula Mikkola.

Suomen ja Ruotsin välillä yksityishenkilöiden kysymykset ja ongelmat liittyvät useimmiten verotukseen, sairausvakuutuksiin, työttömyysvakuutuksiin ja eläkkeisiin. Suomen ja Norjan välillä pendlaavat kysyvät Rajaneuvonnalta esimerkiksi eläkkeistä, NAV:in käsittelyajoista ja sosiaalivakuutuksista.

Rajat ylittävässä yritystoiminnassa kysymykset koskevat verotusta, työnantajamaksuja ja ammattipätevyyksien hyväksymistä

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei usein ole aikaa ottaa selvää, mitä kaikkea toiminnan laajentaminen toiselle puolelle rajaa vaatii esimerkiksi verotuksen, työvoiman, lupien ja sopimusten osalta. Asioiden selvittäminen on vaativaa eikä tarvittavaa resurssia välttämättä löydy yrityksestä.

Suomen ja Ruotsin välillä yrittäjät ovat vuonna 2018 esittäneet eniten kysymyksiä verotuksesta ja työvoiman palkkaamisesta. Norjassa kysymyksiä on kuten viime vuonnakin tullut Rajaneuvontaan eniten rakennusalalta, mikä heijastaa etenkin Tromssan alueen vilkasta rakennustoimintaa.

 

Sisuradio 24.1.2019: Vain Suomesta eläkettä saavan on edullisempaa muuttaa Suomeen verotussyistä

“Kymmenen vuotta voimassa ollut pohjoismainen verotussopimus aiheuttaa runsaasti ylimääräistä työtä ja ongelmia Suomen ja Ruotsin rajan yli työssäkäyville.

Tämä käy ilmi raja-alueiden neuvontapalvelun teettämästä selvityksestä.

Yksi sopimuksen seurauksista on eläkeläisten erilainen verotuskohtelu maasta riippuen. Näin kertoo Suomesta koko eläkkeensä saava haaparantalaismies, joka haluaa pysyä nimettömänä.

– Suomalaista eläkeläistä verotetaan Ruotsissa kuin työssäkäyvää, vaikka Suomesta olisikin saanut eläkepaperit. Eläke verotetaan EU-sääntöjen mukaan aina siitä maasta, mistä eläke maksetaan eli minäkin maksan Suomeen täyden eläkeveron.

Ruotsilla on kuitenkin oikeus pitää minua työssäkäyvänä, kunnes täytän 65 vuotta. Veroa tulee lähes kymmenen prosenttia lisää. (Suomesta koko eläkkeensä saava haaparantalaismies)

Kymmenien tuhansien lisäverot 

Haaparantalaismies pääsi eläkkeelle jo 60-vuotiaana tehtyään työuransa Torniossa. Kun mies saavuttaa Ruotsin eläkeiän, hän on viiden vuoden aikana ehtinyt maksaa reilusti enemmän veroa verrattuna siihen, jos hän asuisi eläkeverotuksen piirissä Suomessa.

Ylimääräistä veroa hän joutuu maksamaan valuuttakurssivaihtelusta riippuen yhteensä arviolta 100 000–150 000 kruunua.

Pohjoiskalotin rajaneuvonnan koordinaattori Päivi Koivupalo Tornion toimistosta on tietoinen vuonna 2008 allekirjoitetun pohjoimaisen verotussopimuksen pulmista. Siten hän on myös tietoinen Ruotsin ja Suomen toisistaan poikkeavan eläkeiän aiheuttamasta erilaisesta verotuksesta haaparantalaismiehen kohdalla.

– Tämä pitää paikkansa ja on meidän tiedossamme. Tästä keskustellaan koko ajan.

Mitä kyseinen henkilö voi tehdä?

– Ei voi paljoa tehdä sille asialle mitään.

Kuinka paljon tällaisia henkilöitä on?

– Vaikea tietää, mutta kyllä heitä on paljon – valitettavasti.

Maastamuutto ainoa ratkaisu

Haaparantalaismies näkee tilanteeseen vain yhden ulospääsyn.

– Myyn asuntoni ja muutan Suomen puolelle, jolloin pääsen heti sille 25 prosentin eläkeverotukselle tai en ihan tarkkaan tiedä, mikä veroprosentti Torniossa tällä hetkellä on. Mutta hyvin lähellä sitä, koska se on se keskiarvo.”

Teksti Teija Nurminen, Sisuradio.

Kuuntele radiojuttu Sisuradion verkkosivulta.

Sisuradio 24.1.2019: Sääntöviidakko koettelee rajan yli työssäkäyviä

Sisuradio raportoi, että “raja-alueiden neuvontapalvelut ovat selvittäneet, miten hyvin rajan yli työssä käyvät eli rajankävijät ja heidän työnantajansa tuntevat pohjoismaisen verotussopimuksen sääntöviidakon ja miten he selviävät sen kanssa. Kyselyn tulokset eivät ole rohkaisevia.”

“Tiedätkö, minne ja miten maksat verosi, jos lähdet töihin rajan yli Suomeen?

Jos et, et ole yksin. Oikea tieto on hakusessa ja verotoimistojen palveluja on vaikea tavoittaa. Toisen maan kansalaisena et voi käyttää digitaalisia palveluja netissä, vaan joudut toimittamaan kaikki dokumentit paperilla.

Myös yritysten palkanlaskuosastot saavat paiskia ylimääräistä työtä rajankävijöiden verotuksen takia, kertoo Pohjoiskalotin rajaneuvonnan koordinaattori Päivi Koivupalo Tornion toimistosta.

– Verotus koetaan kynnyskysymykseksi, kun mietitään, otetaanko työtä vastaan, jos asuu rajakunnassa ja työ on toisen maan rajakunnassa.

Mieluummin katsotaan työmarkkinoita vähän kauempaa tai sitten pysytään vain kotimaassa. Eli tämä vaikuttaa työvoiman liikkuvuuteen. Päivi Koivupalo, Pohjoiskalotin rajaneuvonnan koordinaattori Tornion toimistosta.”

Kuuntele koko juttu Sisuradion verkkosivuilta.

Teksti Teija Nurminen.

Yle: Rajankävijän veronmaksua edeltää jokavuotinen lomakeralli

Valtakunnan rajalla asuminen ja toisessa maassa rajakunnassa työskentely on verotuksen kannalta haastavaa. Rajankävijällä on joka vuosi paljon tehtävää ennen kuin hän pääsee verojaan maksamaan.

– Joka vuosi on ensiksi haettava kotimaasta asuinpaikkatodistus. Tämä toimitetaan työskentelymaan verottajalle, joka antaa lähdevero- eli nollaverokortin toimitettavaksi työnantajalle, kertoo Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan koordinaattori Päivi Koivupalo.

– Asuinmaan verottajalle pitää arvioida tulevan vuoden tulot, ja sitten saa verotuspäätöksen. Tästä pystyy sitten laskemaan, kuinka paljon veroa pitää kuukausittain maksaa, lisää Koivupalo.

Lue Ylen koko juttu täältä.

Save the Date: Hankkeen päätöstilaisuus 9.-10.4. Narvikissa

Rajaneuvonnan elinkeinohankkeen päätöstilaisuus pidetään 9.-10.4.2019 Narvikissa. Merkkaa päivä jo kalenteriisi!

Tilaisuudessa pohditaan rajat ylittävän elinkeino- ja yritysyhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia hankkeessa saatujen kokemusten ja tehtyjen selvitysten perusteella.

Matkalla vieraillaan myös paikallisissa kehitysyhtiöissä ja kuullaan ajankohtaisista kehityshankkeista eri alueilla. Lisäksi tutustumme Visit Narvikin matkailun kehittämissuunnitelmiin.

Tarkempi ohjelma julkaistaan pian.

Kuva NN – norden.org